2009 (MMIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi torstaista.
Vuoden 2009 aloitti jo edellisenä vuonna alkanut taloudellinen kriisi. Tämän ratkaisuksi valtioiden johtajat aloittivat laajat tukitoimet, jotka rahoitettiin velkarahalla. Mahdollisena pidettyä talouden täyttä romahdusta ei tapahtunut, mutta talous supistui voimakkaasti. Vuoden tärkeisiin ilmiöihin kuului myös sikainfluenssapandemia. Tauti löytyi maaliskuussa Meksikosta. Kesäkuussa WHO julisti taudin pandemiaksi ja länsimaat valmistautuivat rokottamaan koko väestönsä. Rokotukset sujuivat hyvin ja tauti osoittautui ainakin syystalvella 2009 pelättyä lievemmäksi. Tautiin kuoli vuonna 2009 maailmanlaajuisesti yli 10 000 ihmistä.
Vuoden alussa Yhdysvaltain presidentiksi noussut Barack Obama muutti Yhdysvaltojen linjaa diplomaattisemmaksi, ja maa tunnusti myös ilmastonmuutoksen vakavaksi uhaksi. Barack Obaman presidentinvaalilupauksista huolimatta sodat Afganistanissa ja Irakissa jatkuivat ilman, että länsimailla olisi niistä nopeaa ulospääsyä. Obama kuitenkin sai Nobelin rauhanpalkinnon työstään maailman rauhoittamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Yhdistyneiden kansakuntien julistamia teemoja vuodelle 2009 olivat kansainvälinen tähtitieteen vuosi Galileo Galilein ensimmäisten kaukoputkihavaintojen sekä Johannes Keplerin Astronomia novan nelisatavuotisvuoden kunniaksi, kansainvälinen luonnonkuitujen vuosi ja kansainvälinen sovittelun vuosi.
Muut ajanlaskut Kiinalaisen kalenterin mukaan vuosi 2009 oli härän vuosi.
Tapahtumia thumb|17. helmikuuta Yhdysvaltain presidentti Barack Obama allekirjoitti lain 787 miljardin dollarin elvytyspaketista. Taustalla varapresidentti Joe Biden.
Tammikuu thumb|upright|Hehkulamppujen kieltäminen etenee vaiheittain thumb|Nimitz-luokan lentotukialus USS George H. W. Bush (CVN-77) otettiin käyttöön 10. tammikuuta. thumb|15. tammikuuta US Airwaysin lento 1549 teki pakkolaskun Hudsonjokeen New Yorkin edustalle. thumb|15. tammikuuta Gazassa Yhdistyneiden kansakuntien alaisen UNRWA-järjestön koulurakennus tuhoutui Israelin kranaatti-iskun osuttua siihen. thumb|Jóhanna Sigurðardóttir nousi Islannin uudeksi pääministeriksi hallituksen kaaduttua. Hän on Islannin ensimmäinen naispääministeri ja myös ensimmäinen avoimesti homoseksuaali pääministeri maailmassa.
1. tammikuuta – Suomessa tapahtui ennätysmäärä kuntaliitoksia. Niiden myötä kuntien määrä väheni 67:llä. Liitosten yhteydessä tapahtui myös Suomen suurin kuntaliitos, kun yhteensä 10 kuntaa liittyi yhteen muodostaen uuden Salon kaupungin. Muita suurimpia kuntaliitoksia olivat muun muassa kuuden kunnan yhdistyminen uudeksi Kouvolaksi, kuuden kunnan yhdistyminen uudeksi Hämeenlinnaksi sekä viiden kunnan yhdistyminen Länsi-Turunmaaksi. Samalla yhteensä 3 000 hehtaarin alue Sipoosta ja 200 hehtaarin alue Vantaasta liitettiin Helsinkiin. 1. tammikuuta – Elatustuen maksatus siirtyi kunnilta Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. 1. tammikuuta – Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) ja Kansanterveyslaitos yhdistyivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi, jonka pääjohtajana aloitti professori Pekka Puska. 1. tammikuuta – Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) yhdistyivät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoksi (Valvira). 1. tammikuuta – Merentutkimuslaitos lakkautettiin ja sen toiminnot siirtyivät Suomen ympäristökeskukseen ja Ilmatieteen laitokselle. 1. tammikuuta – Rahoitustarkastus ja Vakuutusvalvontavirasto yhdistyivät uudeksi Finanssivalvonnaksi. 1. tammikuuta – Suomen alkoholivero nousi 10 %. 1. tammikuuta – Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen ilmaisi uudenvuodenpuheessaan syvän huolestumisensa suomalaisen yhteiskunnan väkivaltaisuudesta. Halonen sanoi myös toivovansa, etteivät yleisen taloustilanteen huonontumisen vaikutukset kohdistuisi pahimmin yhteiskunnan heikompiosaisiin. 1. tammikuuta – Försvarets radioanstalt sai oikeuden kuunnella kaikkea Ruotsin läpi kulkevaa viestiliikennettä, esimerkiksi puheluja ja sähköposteja. 1. tammikuuta – Irlanti kielsi hehkulamput. 1. tammikuuta – Slovakia otti euron käyttöön virallisena valuuttana. 1. tammikuuta – Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Ranskalta Tšekille. 1. tammikuuta – Ukrainan maakaasukysymys: voimassa ollut sopimus maakaasun toimituksesta Ukrainalle päättyi kello 10.00 Moskovan aikaa, ja Venäjä ilmoitti vähentävänsä toimituksista Ukrainan osuuden. 1. tammikuuta – Bangkokissa sattuneessa yökerhon tulipalossa kuoli 62 ja loukkaantui lähes 230 ihmistä. Loukkaantuneiden joukossa oli kaksi suomalaista. 1. tammikuuta – Kuubassa juhlittiin vähin elein sosialistisen vallankumouksen 50-vuotispäivää. Sairauden vuoksi syrjään vetäytynyt entinen presidentti, vallankumousta johtanut Fidel Castro ei osallistunut juhlallisuuksiin. Presidentti Raúl Castro vakuutti Kuuban seuraavienkin 50 vuoden olevan ”jatkuvaa taistelua”. 2. tammikuuta – Sri Lankan armeija valtasi Tamilitiikerien (LTTE) pääkaupunkinaan pitämän Kilinochchin saaren pohjoisosassa. 3. tammikuuta – Operaatio Valettu lyijy: Israelin puolustusvoimat aloitti maahyökkäyksen Gazan kaistaleelle. 7. tammikuuta – Venäjä katkaisi maakaasutoimitukset Keski-Eurooppaan Ukrainan kautta kulkevien putkistojen kautta syytettyään Ukrainaa maakaasun varastamisesta. Suuri joukko itäisen Keski-Euroopan maita jäi ilman kaasua. 9. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvosto vaati välitöntä ja kestävää tulitaukoa Gazaan, humanitaarisen avun pääsyä alueelle, toimia estää aseiden salakuljetus ja Israelin joukkojen täydellistä vetäytymistä. Yhdysvallat kieltäytyi äänestämästä päätöslauselman puolesta, mutta ulkoministeri Condoleezza Rice sanoi silti sen tukevan sen sisältöä. Sekä Israel että Hamas hylkäsivät vaatimuksen. 10. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bushin mukaan nimetty kymmenes Nimitz-luokan lentotukialus USS George H. W. Bush (CVN-77) otettiin käyttöön. 10. tammikuuta – Kirkon ulkomaanavun ylläpitämä klinikka tuhoutui Israelin armeijan ohjusiskussa Gazassa. Kirkon ulkomaanapu aikoi vaatia Israelilta selvityksen tapahtuneesta. Ulkoministeri Alexander Stubb sanoi Suomen tuomitsevan iskun. 11. tammikuuta – Ukraina hyväksyi Euroopan unionin ja Venäjän valvojat maakaasutoimituksille maan läpi. Venäjä kieltäytyi kuitenkin hyväksymästä sopimusta Ukrainan muutettua sopimustekstiä allekirjoittamisen jälkeen. Sopimus allekirjoitettiin uudelleen ilman Ukrainan tekemiä lisäyksiä, mutta kaasun toimitukset Keski-Eurooppaan eivät vieläkään alkaneet, Ukrainan vedottua ”teknisiin syihin.” 14. tammikuuta – Yt-neuvottelujen päätteeksi Metsä-Botnia päätti lopettaa Kaskisten sellutehtaan toiminnan maaliskuun loppuun mennessä. Sellutehtaan lopettaminen vei työpaikan yli 200 työntekijältä. 18. tammikuuta – Venäjän ja Ukrainan pääministerit ilmoittivat päässeensä sopimukseen maakaasun toimituksista Ukrainaan. Ukraina sai 20 % alennuksen Euroopan hinnoista loppuvuodeksi. 18. tammikuuta – Israel ilmoitti kello 02.00 paikallista aikaa alkaneesta yksipuolisesta tulitauosta Gazassa. Muutaman tunnin kuluessa Israeliin ammuttiin 18 rakettia, mikä johti Israelin ilmaiskuun alueelle. Hamas ilmoitti muutaman tunnin kuluttua tulitauosta ja antoi Israelin joukoille viikon aikaa vetäytyä Gazasta. 20. tammikuuta – Barack Obama astui Yhdysvaltain presidentin virkaan George W. Bushin tilalle. 22. tammikuuta – Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa toimineen tutsikapinallisryhmän sotarikoksista syytetty johtaja Laurent Nkunda vangittiin Ruandan puolella maiden armeijoiden yhteisoperaatiossa. Nkundan ryhmittymän toiminta oli ajanut Pohjois-Kivussa 200 000 paikallista pakolaisiksi lokakuusta 2008 alkaen. 26. tammikuuta – Kanadan parlamentti palasi kenraalikuvernöörin määräämältä tauolta, jolle se joutui uhattuaan kaataa pääministeri Stephen Harperin hallituksen. 26. tammikuuta – Islannin pääministeri Geir Haarde ilmoitti maan hallituksen kaatuneen. Hallitusta vastaan oli osoitettu mieltä jo kuukausia. Kansainvälinen talouskriisi ajoi Islannin talouden konkurssin partaalle lokakuussa 2007, kun valtio joutui ottamaan haltuunsa kolme maan suurinta pankkia ja Islannin kruunun arvo romahti. Edellisenä päivänä kauppaministeri Björkvig Sigridsson ja rahoitustarkastuksen johto erosivat katsottuaan menettäneensä kansan luottamuksen. Islannin hallituksesta tuli ensimmäinen talouskriisin kaatama Euroopan hallitus. 28. tammikuuta – E18-tien moottoritieosuus Lahnajärven ja Lohjan välillä avattiin liikenteelle. 31. tammikuuta – Islamistijohtaja Sharif Sheikh Ahmed valittiin Somalian uudeksi presidentiksi naapurimaassa Djiboutissa järjestetyssä parlamentin istunnossa.
Helmikuu thumb|Maastopalot riehuivat monissa maissa. 1. helmikuuta – Super Bowl XLIII pelattiin Tampassa Floridassa. 2. helmikuuta – Iran ilmoitti laukaisseensa ensimmäisen oman satelliittinsa, Omidin. 7. helmikuuta – Madagaskarin poliisivoimat ampui 27 opposition mielenosoittajaa ja haavoitti kahtasataa maan pääkaupungissa Antananarivossa. 10. helmikuuta – Kaksi isoa tietoliikennesatelliittia, Iridium 33 ja venäläinen armeijan Strela-2M-tietoliikennesatelliitti Kosmos-2251 törmäsivät kiertoradalla 789 kilometrin korkeudessa Taimyrin yllä. Törmäyksessä syntyi yli tuhat suurta avaruusromun kappaletta. 10. helmikuuta – Australiassa riehuneissa maastopaloissa oli saanut surmansa yli 180 ihmistä ja lähes tuhat taloa oli tuhoutunut. 10. helmikuuta – Kadima ja Likud julistautuivat Israelin knessetin vaalien voittajiksi. 11. helmikuuta – Dnipropetrovskin raivohulluiksi kutsutut Igor Suprunjuk ja Viktor Sajenko tuomittiin elinkautiseen vankeuteen 21 murhasta. Oleksandr Hanža, joka ei osallistunut murhiin tuomittiin yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen kahdesta aseellisesta ryöstöstä, jotka tapahtuivat ennen murhia. 18. helmikuuta – Valkoinen talo julkaisi tiedon 17 000 lisäsotilaan lähettämisestä Afganistaniin. 20. helmikuuta – Latvian pääministeri Ivars Godmanis jätti eronpyyntönsä presidentille, kun kaksi suurinta hallituspuoluetta veti häneltä tukensa. Jo aiemmin presidentti Valdis Zatlers oli ilmoittanut Godmanisin menettäneen hänen luottamuksensa. 25. helmikuuta – Ruotsalainen autonvalmistaja Saab joutui keskeyttämään tuotantonsa, kun tulli ei enää luovuttanut sille ulkomailta toimitettuja osia maksamattomien laskujen vuoksi. Myös alihankkijat olivat valittaneet Saabin maksamattomista laskuista. Saabin talousvaikeuksista oli uutisoitu jo aiemmin. 25. helmikuuta – Bangladeshissa rajavartijat nousivat kapinaan pääkaupungissa Dhakassa, josta ammuskelu levisi kymmeniin maaseutukaupunkeihin. Hallituksen mukaan kolmipäiväisessä kapinassa kuoli 50 ihmistä. Jälkeenpäin löydettiin myös nelisenkymmentä ruumista sisältänyt joukkohauta, jossa oli mm. joukkojen komentaja Shakil Ahmedin ja useiden upseerien ruumiit. 26. helmikuuta – Eduskunta hyväksyi kiistellyn sähköisen viestinnän tietosuojalain (”Lex Nokia”) sisällön.
Maaliskuu thumb|Nasan eksoplaneettojen etsintään tarkoitettu Kepler-avaruusteleskooppi laukaistiin onnistuneesti 7. maaliskuuta. 3. maaliskuuta – Kuuban presidentti Raúl Castro siirsi yllättäen sivuun maan hallituksesta kymmenen ministeriä ja nimitti heidän tilalleen omia kannattajiaan. Huomiota herätti, että erotettujen joukossa oli kaksi Fidel ja Raúl Castron todennäköisinä seuraajina pidettyä henkilöä. 4. maaliskuuta – Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) määräsi Sudanin presidentti Omar al-Bashirin pidätettäväksi sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Määräys oli ensimmäinen istuvasta valtionpäämiehestä annettu. 7. maaliskuuta – Nasan eksoplaneettojen etsintään suunniteltu Kepler-avaruusteleskooppi laukaistiin. 11. maaliskuuta – Saksan Winnendenissa 17-vuotias Tim Kretschmer ampui Albertvillen koulussa 15 koulun oppilasta ja opettajaa, ennen kuin sai surmansa tulitaistelussa poliisin kanssa. 17. maaliskuuta – ESAn kaukokartoitussatelliitti GOCE lähetettiin matkaan Plesetskista.